KonMaria johtamiseen?

Oletko kuullut KonMarista? Varmastikin. Japanilaisen Marie Kondon luoma elämänhallintametodi on saavuttanut maailmanlaajuista menestystä. Jopa siinä määrin että voisi puhua kultista.

KonMari tarjoaa työkaluja kaoottisen arjen hallintaan. Tavaratulvan hallitsemisella ja kodin tyhjentämisellä turhasta tavarasta on myönteinen vaikutus mieleen.

KonMarissa perusideana on, että ihminen käy läpi koko omaisuutensa ja kysyy itseltään jokaisen esineen kohdalla ”tuottaako tämä esine minulle iloa?”. Jos vastaus on ei, esineestä luovutaan.

Järjestämisessä ei ole tärkeää päättää, mitä heittää pois, vaan mitä haluaa säilyttää elämässään.

Olen huomannut, että prosessijohtamisen filosofioissa ja elämänhallintafilosofioissa kuten KonMarissa on loppuviimeksi paljon yhteistä.

Molemmissa tarjotaan työkaluja kaoottisen arjen hallintaa – niin kotona kuin töissä.

Prosessijohtamisessa fokus on toimintamallien ja prosessien parantamisessa. Oikeastaan sitä voisikin pitää vastakohtana pääasiassa valloilla olevalla tulosjohtamisen filosofialle, jossa fokus on – tuloksessa. Prosessijohtamisessa ajatellaan, että hyvä tulos seuraa, kun asioita tehdään johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti koko ajan paremmin.

Lean on yksi prosessijohtamisfilosofia. Lean-johtamisessa keskeistä on tunnistaa, mikä tuottaa asiakkaalle arvoa. Tekemistä tehostetaan keskittymällä olennaiseen – eli siihen, mikä tuottaa asiakkaalle arvoa. Tarkoitus ei ole repiä lisää tehoja henkilökunnan selkänahasta tekemällä koko ajan enemmän ja nopeammin – vaan tekemällä vähemmän ja paremmin.

”Tarkoitus ei ole koko ajan juosta nopeampaa, vaan kävellä lyhyempi matka”.

Lean-johtamisessa tarkoitus on käydä läpi koko arvoketju ja kysyä kussakin vaiheessa – tuottaako tämä prosessin vaihe lisää arvoa asiakkaalle? Leanissä kehittämisen päämäärä pitäisi oppi-isä Demingin mukaan määrittää hyvän elämän edistämisen kautta.

Olennaisen tunnistaminen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on loppuviimeksi hyvin vaikeaa. Mitä asiakas arvostaa, haluaa ja tavoittelee? Mitkä elementit palvelussamme tai tuotteessamme tuottavat asiakkaalle arvoa? Mitkä ovat hukkaa – jätettä, turhaa? Hyvän elämän tavoite kuulostaa ylevältä ja etäiseltä, mutta loppuviimeksi monen asiakkaan tavoittelema arvo liittyy haluun elää hyvä elämä.

Liiketoiminta on kaikilla sektoreilla koko ajan kehitysorientoituneempaa. Ja kehittäminen on monesti asioiden lisäämistä. Lisäämme tarjontaa, elementtejä palveluihin ja hienompia ominaisuuksia tuotteisiin välttämättä kriittisesti arvioimatta lisääkö uusi ominaisuus tai toimenpide asiakkaan kokemaa arvoa. Ja samalla hukutamme itsemme, ja henkilöstömme, koko ajan lisääntyvään työhön.

Kehittäminen ei ole vain uusien asioiden lisäämistä – sen pitää olla myös luopumista. Hyvä johtaminen edellyttää kykyä luopua asioista. Vain luopumalla voidaan luoda tilaa jollekin uudelle.

Leanissä hukan eli asiakkaalle arvoa tuottamattomien asioiden karsiminen on keskeistä. Kun karsitaan tekemistä ja asioita, joista asiakas ei ole valmis maksamaan, voidaan paremmin keskittyä olennaiseen.

Uutta kehittäessä pitäisi pysähtyä Leanin, tai KonMarin, hengessä miettimään: Arvostaako asiakas tätä? Tuottaako tämä iloa organisaatiollemme? Ja mistä luovumme, jotta voimme luoda tilaa uudelle?